No nyt se sitten onnistui ja Dorita saapui torstaina 5. lokakuuta n klo 12 tänne viileään, sateiseen ja pimeään Suomeen Espanjan lämmöstä ja auringosta! Tervetuloa ihanainen!
Sain Espanjasta kuvaa, kun Doritaa haettiin hetimiten klo 03.00 kieppeillä tarhalta lentokentälle, jossa sen piti olla klo 04.00 tekemässä lähtöselvitystä. Vaparit sanoivat, ettei Dorita olisi millään halunnut jättää sille tutuksi ja turvalliseksi tullutta paikkaa, olihan tarha sille koti. Ai miten se tuntuikin pahalta, repiä toinen pois siitä ympäristöstä, jota se oli oppinut rakastamaan! Mutta noin pitemmän päälle, eihän tarhaolot kotioloja voita...
Kentällä kaikki sujui odotetusti ja Hki-Vantaan kentällä se ei millään olisi uskaltautunut boxista ulos. Siispä avattiin boxista kansi, niin uteliaisuus kuitenkin voitti ja Dorita lähti liikkeelle. Jännittihän sitä ihan mahdottoman paljon! Nätisti se kuitenkin kulki kentältä parkkipaikalle, autoon meneminen ymmärrettävästi oli hieman liikaa kaiken jännän päälle, joten tyttö sylikyytiin ja takapenkille. Koko matkan (20 min) se katseli ikkunasta ulos malttamatta istua. Kotona tutustuttiin muihin koiriin pienen kävelylenkin aikana ja sisälle meneminen sujui mallikkaasti. Dorita lähti uteliaana tutkimaan paikkoja. Väsynyt se oli, istui ja nukkui, meni makuulle ja nukkui... joi ja söi hyvin.
Ilta meni ihmetellessä, yönsä tyttö nukkui sikeästi ja aamulla kun silmäni avasin, sain käsipusuja ja hännänheilautuksen! Paljon pirteämmän oloinen likkahan se siinä toivotteli huomenet.
Tänään on jo tutustuttu kissaan, on mennyt tähän mennessä oikein hyvin. Dorita on utelias, ja hieman pelokaskin, ei ainakaan näin ensimetreillä ole ollut aikeita jahtauspuuhiin. Tämä tilannehan voi vielä muuttua...
Näytin lelukorin aamusella ja sehän kelpasi, vissiin kaikki lelut on jo suolistettu! Puruluu oli myös mieluisa, sitä se ei kauaa jaksanut jyystää, mutta ymmärsi kuitenkin heti sen tarkoituksen.
En eilen väkisin alkanut sitä pesemään, se ilmaisi selkeästi, että puuhaan ei heru yhteistyötä. Katselemme myöhemmin, miten homma hoidetaan kaikista mukavimmin.
Tänään olemme käyneet useasti pikkukävelyillä, läheisen koulun oppilaita välitunnilla jäimme matkan päästä ihmettelemään. Kaikkihan on Doritalle ihan uutta ja ihmeellistä, sen elämä on ensimmäisen vuoden ollut nähtävästi jossain pihan perällä ilman ruokaa ja seuraavat kaksi vuotta tarhan suojissa. Hiljalleen lähdettiin kävelemään koulun suuntaan ja kyllähän tyttö uskalsi.
Olen eilisen ja vielä tämän koko päivän tähän hetkeen asti odotellut sitä yhtä asiaa, pissaa. Ei ole tullut sisälle eikä ulos, mutta äsken juuri, tuossa omassa pihassa, tämä suuri tapahtuma sitten tapahtui! Pissa on iloinen asia :))
Jatkan päivityksiä myöhemmin, mutta tässä kuvakavalkaadi eiliseltä ja aamulta!
 |
| Vaikea jättää tuttua ja turvallista... :( |
 |
| Alicanten lentokentän hississä |
 |
| Pian chek-in ja uuteen elämään |
 |
| Hki-Vantaalla |
Hyvin näyttää kaikki menneen ja miksipä ei kun kokenut kotihoitaja asialla ��
VastaaPoistaJuu, ei sillä mitään hätää, rentoutuu päivä päivältä �� Kiitos sinulle kun toit Doritan luokseni❣
VastaaPoista