Kotihoidokkien kuulumisia: 11 päivää takana

Pikku päivitystä ja muutama kuva.

Dorita on mukautunut porukkaamme loistavasti. Alkuhömpötysten jälkeen se lähinnä vaan makoilee ja nautiskelee olostaan.
Ulkoilut on edelleen jänniä mutta siinä edistytään, kun pyöritään samoja polkuja päivästä toiseen. Tylsää tietenkin meille muille, mutta Doritan kannalta aika tärkeää. Se ei jännitä ulkoilua niin paljoa, koska tietää mihin mennään. Jäädään ihan rauhassa katselemaan mitä se milloinkin haluaa jäädä miettimään. Paniikkeja tulee vielä välillä, muttei selvästikään niin herkästi kuin viime viikolla, yes!
Ulkoilua ollaan treenattu valoisan aikaan ahkerasti, jopa 5 kertaa on käyty pihamantereen puolella :)) Ja tietty ne iltaulkoilut lisäksi

Tähän lisänä on nyt tullut orastavaa eroahdistusta. Se on ollut nyt 1,5h yksin muiden koirien kanssa, pientä piippailua kuuluu satunnaisesti. Kerrostaloihmisenä onneksi sen eroahdistus ilmenee tavaroiden rikkomisena eikä haukkumisena. Tai miten sen nyt ottaa... eihän se tietenkään kiva ole tulla kotiin ja alkaa keräämään silppuja. Se silppuaa fleecejä, sillä en ole enää jättänyt koirien petejä esille, niistä lähti kivat pumpulivuoret kun teki pienen reiän... :))) Ikeasta saa edullisesti lisää fleecejä, ja jos sen rikkomisvimma pysyy vain fleeceissä, olen siitä tosi tyytyväinen. Koiraihmisen kotona ei ole yleensä mitään kovin kallista, sohvakin on Tori.fi:stä ja maksoi kokonaiset 50e. Jos se sitten joskus joutuu ruokalistalle, niin se ei ihan hirveästi harmita.

Latasin koneelle YouCam -ohjelman, jolla voin tallentaa videokuvaa silloin, kun koirat on keskenään kotona. Ilokseni huomasin, että Dorita ei ole laisinkaan hädissään, hieman levoton vain. Makaa hetken fleecen päällä, käy eteisessä, tulee takaisin makoilemaan. Kulkee ja käyttäytyy rauhallisesti, ei pyri ikkunoille eikä ulko-ovelle.
Ollaan harjoiteltu paljon yksin jäämisiä. Vien yhden roskapussin ja tulen takaisin. Vien toisen roskapussin ja tulen takaisin, saatan hiukan lakaista rappukäytävän edustaa ennen takaisin menoa. Käyn bussilla vaikkapa Honkkarissa, kuten tänään. Tulee aika kalliiksi nuo yksinoloharjoitukset, jos joka päivä pitää lähteä jonnekin aikaa tappamaan... tänään tarttui Honkkarista kahdet värivalot, toiset sisälle ja toiset pihalle. Lisäksi 3 Callunaa ja kaksi jotain kummallista keltaista pallerokasvia. Koirankakkapusseja, laastaria ja fleece, josta yritän askarrella Doritalle syyspompan :)
Ramppaamista ja ramppaamista. Hieman pitempiä aikoja ja taas lyhyitä. Sunnuntaihin mennessä pitäisi päästä edes vähän lähelle 8 tuntia... taitaa jäädä haaveeksi, mutta yritetään!

Olen myös yrittänyt olla liikoja huomioimatta Doritaa, vaikka se osuus on ihan jättivaikeaa! Toinen on niin hitsin suloinen ja hellyyttävä! Mutta kun nyt päästään tästä yli, ettei eroahdistus pukkaa enempiä päälle, niin sittenhän ei rakkauden määrää enää rajoiteta, sitä odotellessa...

Autoilu sujuu Doritalta oikein kivasti. Nyt se jo itse hyppää takapenkille. Ei heti malta istua vaan seisoo ja keikkuu penkillä. Juuri kun ollaan tulossa perille, se yleensä rauhoittuu istumaan. Mutta ei voi huonosti eikä panikoi, se on hyvä se!

Mitähän vielä. No, nyt ei tule kummempia mieleen, joten muutama kuvatus rinsessasta!