sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Kuvia

Koska täällä kaikki menee tasaisen mukavasti, niin sen suuremmitta puheitta kuvia, olkaa hyvä :)
Vain yksi lelu on hyvä!

Sylissä tulee lämmin :)

Kuva kertookin jo paljon <3

Palloon piilotettu juustopaloja...

Miten ne juustot oikeen sieltä saa pois???!

perjantai 25. maaliskuuta 2011

Sukkavaras

Vaavi on siis koko työviikon ajan opetellut olemaan päivät kotona muitten koiruuksien kaverina. Yläkerran agentti ei kuullut inaustakaan täältä meiltä, eli Vaavi on odotellut kiltisti ja luottavaisesti milloin kotiväki saapuu takaisin.
Päivän rytmittäminen ja rutiinit on tehneet sille oikein hyvää, vatsa toimii säntillisesti ja jaksaa pidätellä pissaakin oikein hyvin koko työpäivän ajan.

Jokaisella taitaa olla jokin intohimo, minulla se on suklaa mutta Vaavilla sukat... :)
Ei auta jättää sukkia lojumaan, sillä Vaavi bongaa ne välittömästi ja vie parempaan talteen. Sitten kun löydät sukkasi, ne on todennäköisesti ilmastoitu tulevaa lämmintä kevättä ajatellen. Vaavin suosikkilelu onkin ns. sukkapallo, eli rikkinäisen sukkaparin toinen sukka sullotaan toisen sukan sisään, päällimmäinen sukka solmulle ja voila! se on siinä!
No, okei, jostain syystä Vaavi myöskin rakastaa TV:n kaukosäätimiä, niitä se ei ole vielä onnistunut suuhunsa saamaan, mutta arvaan kyllä mitä tapahtuisi jos niin kävisi... ostaisin Gigantista uuden säätimen!

Vaaville on jäänyt vauva-aikaiset yläkulmahampaat rautaisten viereen, eli sillä on molemmilla puolilla tuplakulmurit. No niiden väliinhän on jäänyt kaiken näköistä nöyhtää joka ei tee Vaavin hengityksestä merenraikasta vaan... no, lähinnä suon hajuisen. Ei siinä mitään, tuumasta toimeen, hammasharja käteen ja hammaspesulle. Varauduin hurjaan tahtojen taisteluun mutta ei. Jälleen kerran tuo kaunokainen oli kuin enkeli! Seisoi vaan, nostelin toisella kädellä huulia ja toisella pesin hampaita, Vaavi ei hievahtanutkaan. On se uskomaton tyttö <3

Olemme myös tälläviikolla aloittaneet laajemmat ympäristötutkimukset, eli kävelleet tienvartta pitkin ja ihmetelleet kaikenlaista. Postilaatikot olivat ensimmäisellä käynnillä ihan kamalia, toisella kerralla ne ohitettiinkin jo ihan reippaasti. Autoista Vaavi ei näyttäisi välittävän, ei pelkää eikä yritä jahdata renkaita tai muuta uhkarohkeaa. Hiljaa hyvä tulee, ilman pakottamista tai voivottelua päästään reippaasti pitempiä matkoja nuuskuttelemaan muitten koirien jättämiä viestejä.

Tässäpä tämänkertaiset kuulumiset, muutama kuva rennosta, elämästään nauttivasta Vaavelista!

Hyvä olo!

Vekkuli

Sukkapallo on pop!

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Tavallista arkea

Täällä mennään tavallista arkea, viime viikonhan olinkin Vaavi-lomalla.
Vaavi on ollut siis työpäivän mittaisen ajan täällä muitten kotikoirien kaverina, eikä ainakaan kahtena ensimmäisenä päivänä ole tuhoa tehnyt. Sitä en tiedä onko haukkunut tai ulvonut. Huomenna sitäkin sitten tarkkaillaan, olen sopinut yläkerran kanssa että siellä kuullostellaan mahdolliset päivän pulinat :)

Vaavilla on jo muutama uusi koirakaverikin, aluksi jännitti ihan hirveästi, mutta nyt kun on tutun kaverin tuoksu, niin leikkiähän pitäisi. Remmihän se vaan on hauskan hepulointileikin esteenä...

Uudet ihmiset ja koirat jännittää ulkona aika paljonkin vielä, mutta kiinnostusta on kovasti. Pitää muistaa ettei Vaavi ole ollut Suomessa kun viikon päivät vain! Ei sitä voi kaikkea heti uskaltaakaan.
Mutta hienosti tyttö on kehittynyt, istuu ennenkuin ruoka-astia annetaan, se jotenkin vaan oppi sen kun nämä muutkin istuivat.
Edelleenkään Vaavi ei vahdi ruokaansa eikä väkisin tunge muiden kipoille, sillä nyt Vaavi on koko jengin nopein syömäri. Ruokahalu on siis erittäin hyvä.

Ulkona Vaavi tykkää kieriä hangessa, varsinkin jos on pientäkään alamäkeä näkyvissä. Sinne pitää päästä ja kylkimyyryllä sekä kierien mäkeä alas. Pitääkin muistaa ottaa kamera mukaan lähipäivinä!
Se vaan on niin pehmeä, kiltti ja hellä pieni koiruus <3

perjantai 18. maaliskuuta 2011

Vannomatta paras!

Näinhän siinä sitten kävi, että Vaavi houkutteli myös Donnan leikkimään kanssaan! Sellaista ei ole aikoihin nähtykään, sillä Donna on todella valikoiva leikkikavereidensa suhteen.
Olen etsinyt missä Vaavilla ne tuntosarvet mahtaa olla, sillä sellaiset siltä täytyy löytyä jostakin, niin hyvin se osaa tunnustella asioita ja kuullostella muitten fiiliksiä. :)

Muuten täällä menee oikein mukavasti Vaavin kanssa. Sisäsiisti se on ja talomme viereinen pikku-metsä alkaa olla jo tuttu paikka jossa voi melko rennosti kulkea. Valjaat alkaa olemaan myös arkipäivää eikä niitä tarvitse enää rapsutella kokoajan. Eli todella nopeasti siitä on kehkeytymässä ihan oikea pieni kotikoira.
Donna ja Vaavi

Painitaan!

torstai 17. maaliskuuta 2011

Buddyn uusi ystävä

Söpistellään <3

Rescue-bulldoggini Buddyn kohtalona on melkein aina jäädä leikeistä ulos koska muut koirat eivät tajua sen olevan yliystävällinen, sehän murisee muiden mielestä. Eli korisee, törisee ja pörisee. Sehän on bulldoggi joka hengittää hieman raskaammin kuin muut :)

Mutta tänään Buddy sai ikioman uuden parhaan kaverin, Vaavin. Voi sitä onnen määrää!
Niin ne sulassa sovussa painivat keskenään, Vaavi sai välillä hillittömiä hepuleita ja se ryntäili villin näköisenä ympäri huushollia bulldoggin seistessä paikallaan kunnes Vaavi malttoi taas ryhtyä painiin. Kyllä minullakin oli aika herkkis olo kun molemmat näyttivät niin iloisilta!

Vaavilla on siis vaativa tehtävä, se leikkii Hopon ja Buddyn kanssa vuoronperään. Ja käy vielä Donnaakin houkuttelemassa, mutta Donna ei taida viitsiä kakaroiden juttuihin, siihen se ryhtyy vaan Hopon kanssa silloin kun kukaan muu ei näe :)

Painitaan!

Leikitään!?

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Reipas tyttö!!

Vaavin toinen kokonainen päivä Suomessa on sujunut erittäin hyvin!
Tämän päivän perusteella uskaltaisin väittää, että tyttö on täysin sisäsiisti. Ulkoilut on siis sujuneet jo melko mallikkaasti, vielä jännittää mutta nyt on kotiinpäin jo kiva tulla. Vaavi muistaa melkein meidän kotioven, se istuu oven eteen tyytyväisenä merkiksi että on löytänyt kotiin :)
Ihmettelyä auringonpaisteessa

Vaavi on ollut myös paljon virkeämpi tänään, univelat taitaa olla pian maksettu pois.
Hopon kanssa ne on myös leikkineet aika paljon ja taitavat olla melkolailla samalla aaltopituudella.
MUN lelu!!

Hali ja hammas :)


Hopo & Vaavi vauhdissa












Vatsa on ollut kunnossa, ruokahalukin ihan kohtalaisen hyvä. Ei ahnehdi eikä vahdi ruokaansa, minusta se on kyllä melko fiksun koiran merkki jo yksistään. Lisäksi Vaavi oppi ihan ensimmäisellä näyttämällä istumaan! Hetken se hyöri ja pyöri ja pomppi juustoa tavoitellessa, mutta kun palkka tulikin heti istumisen jälkeen, oli seuraava makupala sitten jo ihan helppo nakki!

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Vaavi Suomessa :)

No niin, nyt on saatu Vaavi Suomen kamaralle!
Aika herttainen likka... niin epävarma kaikesta uudesta, turvautuu tuttuun ihmiseen hellyyttävästi.
Ensimmäinen yö kului minulta ja Vaavilta koiranunta nukkuen, Vaavia jännitti eniten meidän kissat joista nuorempi olisi innokkaasti halunnut tulla tutustumaan.
Aamulla Vaavi oli jo ihan eri tyttö, häntä vipatti iloisesti kokoajan. Kissojenkin kanssa jo nuuskittiin puolin ja toisin. Pientä leikintapaista Hra Hopon kanssa ja bulldoggikin melkein sai mennä mukaan, mutta jännitys taisi kohota hieman liian korkealle joten Vaavi vetäytyi takavasemmalle :)

Suihkussa käytiin sitten aamupäivällä, oli kyllä likainen pieni koiruus. Kauniimmin ei voisi enää pesulla käyttäytyä, Vaavi seisoi ja odotti milloin tulee valmista. Suihkun jälkeen Vaavi lähtikin kuromaan univelkaansa kiinni ja nukkui lähes iltaneljään asti, vain asentoa vaihtaen välillä. Ihanaa miten se osasi rentoutua jo.
Sain ihan vapaasti liikkua kodissa ilman että Vaavi olisi seurannut joten käytin tämän tilaisuuden hyväkseni ja kuljin paikasta toiseen ja ovien taakse. Vaaville tuli varmasti jo havainto siitä, että en katoa mihinkään pitkälle ja että takaisin kyllä tullaan. Näin jatkamme seuraavatkin päivät.

Vaavin mielestä ulos on tosi jännää mennä, joutuu houkuttelemaan eteenpäin mutta näkee kuitenkin että sitä kiinnostaa kaikki hajut kovin paljon. Samoin on tosi jännää myös tulla takaisin kotiin, eli kaikki on vielä tosi jännittävää Vaaville. Nuorena likkana se kyllä pian unohtaa jännittämisen ja keskittynee vaan siihen uteliaana touhuttamiseen, maailman tutkimiseen!

Muutamia kuvia heti kättelyssä (jos jollekin on siis epäselvää, rakastan eläinten kuvaamista vaikkei minulla olekaan kuin ihan tavallinen pikkupokkari!)

Hieman hämillään :)
Suihkun raikkaana!

Vinkeänä ja vekkulina
Kyllä pientä väsyttää...

sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

No höh...

En ole täällä nyt kertoilemassa miten ihana Vaavi on... vaan kertomassa, että lentoyhtiön mielivaltaisen säätämisen vuoksi, Vaavi ystävineen ei päässytkään matkustamaan lauantaina kuten alunperin oli ollut tarkoitus!! Lentoyhtiö ilmoitti viimetipassa (kun koiria siis jo yritettiin koneeseen) että kone on vaihdettu pienempään eikä siinä ole lämmintä ruumatilaa koirille. Eikä koirat mahtuneet boxeineen myöskään matkustamoon...

Seuraava yritys on sitten maanantai-iltana! Pidetään nyt peukkuja oikein joukolla, että nuo lämmintä turvapaikkaa tavoittelevat karvakorvat pääsisivät silloin matkustamaan!!

Odottelen jo että pääsisin Suomeen...

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Viikko vielä

Viikon päästä voin jo päivitellä Vaavelin ensimmäisiä tempauksia kotihoitopaikassaan :)

Olen varannut jo valmiiksi villapaidan ja takin joista toivottavasti edes toinen on oikean kokoinen. Remmi on ja kaulapanta sekä valjaat. Pidän hoitokoirilla aina ensimmäiset päivät panta/valjasyhdistelmää jonka välissä on vielä ns. turvaremmi ettei tulokas pääse livahtamaan karkuteille ainakaan helposti. Tehobaktia on aina kaapissa. Mitäs vielä, ai niin, puuroainekset täytyy muistaa hankkia myös, niin pikkarainen saa vatsaystävällistä ruokaa stressireissun jälkeen ja bakteerikannan vaihdoksen aikana, sillon kun saattaa masu mennä sekaisin.
Koiran shampoo, joo pitääkin kurkata vieläkö vanhassa pullossa on riittävästi materiaalia vai pitääkö hakea uusi pullollinen... hmmm... jotakin vielä?

Perheen nuoriso on jälleen kerran ohjeistettu (muistin virkistämiseksi) miten ollaan huomioimatta uutta hoidokkia kunnes se itse antaa merkit että saa rapsuttaa :) Kissoja en voi ohjeistaa, mutta ne on ennenkin ymmärtäneet nämä asiat ihan omalla tavallaan. Koirat... no sitten vaan toivotaan jälleen kerran että kemiat toimii ja kaikki menee hyvin!

Sanomalehtiä! Niitä täytyykin pyydellä taas työkavereilta, joille tulee Hesari. Hesari on maailman parasta pissipaperia, ja ehkä kalleinta, mutta meidän hoidokeille tarjotaankin vain parasta.

Oliskohan tässä nyt siis kaikki mitä tarvitaan?
Sitten vaan odotellaan ensi lauantaita jolloin Vaavi seurueineen (Benzi, Kerma ja Padora) laskeutuu Suomen kamaralle odottamaan sitä Uutta Ihanaa Elämää ihan Uudessa Omassa Kodissa <3